Taiji tuo kesän koko kehoon

Merkillinen, myöhäinen aamu. Vuohet nukkuvat, pää taaksepäin kenollaan, sarvet nojaavat selkään. Oma pää on pökkeryksissä pienen vauvan kanssa vietettyjen yöttömien öiden jälkeen, mutta näky saa väkisinkin nauramaan. Towerit nukkuvat suu auki. Tuuli kahisee koivuissa ja narisee kuusissa. Kissa jahtaa vuohiaitauksen reunoilla perhosta ja hyppelee kuin Joutsenlammessa. Ei nimi miestä pahenna, mutta kyllä MC Manteli vaan meni nappiin kun katselen ukon hyppysarjoja.


Lady Kaka, toinen kissa, miukuu vienosti, niin kun nyt Lady vaan voi miukua. Jos hiiri vilahtaa näkökentässä, Lady muuttuu sekunnin sadasosassa armottomaksi pedoksi, huulipunat lähtevät lennossa ja torahampaat koristavat hymyä. Nurmikossa loistaa vihreän, keltaisen, valkoisen ja punaisen eri sävyjä. Kimalainen ei kerta kaikkiaan osaa päättää mikä kukka on pysähtymisen arvoinen. Perhonen tulee käsivarrelle, kärpänen olkapäälle hengaamaan. Ylhäältä näkee paremmin. Lukki lukkendaali pomppii kävellessään pöydän alla kuin trampoliini olisi keskivartalon alla. Ja yksi jalka hakee kaakkoon, toinen lounaaseen, kolmas haluaa suoraan pohjoiseen. Tunnen aivan kirkkaasti eläinten kautta heinäkuun hitauden, kuumuuden.


Vai oliko se, se merkillinen aamu, kun näin hädin tuskin jotain sorkkaeläimiä silmäkulmasta. Millaiset sarvet niillä oli ja mikä oli hetken fiilis, sitä en enää nähnyt. Kissa maukui ärsyttävästi ja joku idiootti kärpänen pörräsi ympärillä. Joutsenlampi jäi kokonaan näkemättä. En tuntenut, että tuuli, aurinko varmaan paistoi. Ajattelin vaan, että aurinkolasit on haettava sisältä.


Taiji Bai´Ou toi näkökyvyn. Ymmärryksen kuulla, tuntea, olla. Vuohea katson nykyään silmiin, rapsutan poskesta ja sisälläni kuuluu, että kyyyyl sä olet hyyyvä jätkä. Ja vuohi ymmärtää ihan selvästi, että näin se on. Kissoja on hauska katsoa syvälle silmiin, viirujen taakse. Ne on kuulkaa aika velikultia, veijareiden veijareita. Kärpänen tarkoittaa kesää, valoa, lämpöä. Ei se ol nii pölö sit kuitenkaan. Ja kun sen päättää, ei kasva sarvia päähän jahka koittaa se lakisääteinen kesäyö, kun kärpänen pyrkii ponnekkaasti sieraimiin. Sain suhteellisuuden tajun ja kyvyn nähdä isoja kuvioita pienten ärsykkeiden sijaan. Mikä sit on tärkeää elämässä. Minun elämässäni, minun tavoitteissani. Sitä tietä ei voi kukaan muu näyttää. Taiji sytyttää katuvalot, mutta tie on löydettävä itse.


Susanna





Lisää kommentti

Email again: